Etusivu Ajatuksia koulun kehittämisestä Julkaistut kirjat Mielenkiintoisia linkkejä CV eli mitä olen tehnyt ja oppinut
« | »

SUOMI NOUSUUN – KETKÄ OVAT KANTANEET VASTUUTA?

Koko talven väännelty ja käännetelty yhteiskuntasopimus herättää paljon mielipiteitä ja synnyttää mielikuvia. Yksi mielikuva ja väitös on edelleen se, että työmarkkinajärjestöt ja liitot ovat joustamattomia ja vastustavat kaikkia uudistuksia. Kerrataanpa vähän.

Eläkeratkaisu pidensi työuria, laski käytännössä eläkkeen tasoa ja heikensi tätä kautta siis tulevia eläkkeitä eli niin sanotusti palvelussuhteen ehtoja. Ratkaisua perusteltiin kilpailukykytarpeilla ja koko Suomen edulla. Ketkä tuloksen neuvottelivat ja ratkaisivat?

Viimeisimmät palkkaratkaisut ja mitä todennäköisimmin myös tuleva sellainen on tasoltaan käytännössä nollaratkaisu tai jopa negatiivinen, jos asiaa tarkastellaan ostovoiman näkökulmasta. Tätäkin ratkaisua perusteltiin kilpailukykytarpeilla ja koko Suomen edulla. Ketkä tuloksen neuvottelivat ja ratkaisivat?

29.2.16 saavutettu neuvottelutulos ja linjaukset yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi sisälsi tässä vaiheessa seuraavat ratkaisut:

  • Työntekijöiden keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan. Maksun korotus ja työnantajan maksun alennus ovat yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017-2020.
  • Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen. Tämä alentaa työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua korotetaan vastaavalla määrällä.
  • Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017, 1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018, 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019 ja 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi. Lisäksi on linjattu, että  alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä.
  • Työntekijöiden työaikaa lisätään 24 tuntia vuodessa.
  • Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30%:lla määräaikaisesti

Ketkä tuloksen neuvottelivat ja ratkaisivat?

Olisiko siis jo aika tarkastella muutokseen ja Suomen haasteisiin vastaamista kokonaisvaltaisesti. On täysin perustelematonta väittää, etteivät työmarkkinajärjestöt olisi kantaneet vastuuta. Juuri nämä toimijat ovat niitä, joiden kanssa on saatu aikaan kaikki tärkeimmät ja merkittävimmät konkreettiset tulokset ja päätökset, joilla on keskeinen vaikutus  Suomen kilpailukykyyn.

Herääkin kysymys, siirtyykö rima aina vain eteenpäin? Olisiko kohtuullista, että myös päättäjät toisivat esille sen, että todelliset ratkaisut on saatu aikaan tähän mennessä käytännössä vain työmarkkinoilla. Päättäjien omat ratkaisut ja päätökset kilpailukyvyn edistämiseksi ovat jääneet vielä aika ohkaisiksi. Toki viimeisimmät päätökset investoinneista tuovat valoa tunnelin päähän.

Annetaan hyvä palaute kaikille osapuolille silloin, kun on siihen on aihetta.

 

Kirjoita kommentti