Etusivu Ajatuksia koulun kehittämisestä Julkaistut kirjat Mielenkiintoisia linkkejä CV eli mitä olen tehnyt ja oppinut

Ajatuksia koulun kehittämisestä

Opetusalan arvostus
Opetusalan arvostus on yhteiskunnassa kaksijakoinen. Vaikka koulutusjärjestelmämme on monien mittarien perusteella maailman paras ja opettajien koulutus ja ammattitaito maailman huippua, työn olosuhteet, palvelussuhteen ehdot ja muut asiat eivät ole kunnossa. OAJ:n julkaisemat työolobarometrit vahvistavat tämän. Työmäärän ja työajan hallitsemattomuus ja riittämättömyyden tunne työssä näkyvät tuloksissa selvästi. Näihin asioihin tulee pikaisesti tarttua. Niin nykyinen kuin edellinen hallitus on kohdistanut koulutukseen niin suuret säästöt, ettei se voi olla näkymättä. Suomi on kovaa vauhtia kiihdyttämässä kohti koulutuksen kurjistamisvaltioiden kärkipaikkaa.

Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot
Opetusalan palkkausjärjestelmässä on vielä paljon petraamisen varaa. Suhteessa muihin aloihin ja myös opetusalan sisällä tarvitaan uudistuksia, joiden kautta saavutetaan selkeämpi ja järkevämpi palkkausjärjestelmä. Sirpaleinen järjestelmä on monien mielestä niin monimutkainen, ettei se palvele tarkoitustaan. Palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja (perustehtävä, muut tehtävät, palkkausrakenne jne.) pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti ja on tehtävä uudistuksia, jotka turvaavat samalla alan vetovoiman ja opettajan palkkauksen oikeudenmukaisuuden niin alan sisällä kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Kehittämistyössä olemme siinä mielessä yksin, ettei esim. pohjoismaista löydy meille järkevää mallia pohjaksi.

Työ paremmin hallintaan
Opettajien ja rehtoreiden työaika ja tehtävät venyvät ja paukkuvat! Työaikajärjestelmää ja työn hallinnan mahdollisuuksia on kehitettävä. Yhteiskunta on koko ajan lisännyt koulun vastuita ja tehtäviä. Tämä näkyy konkreettisesti kouluissa kiireenä, työmäärään huikeana kasvuna ja työuupumuksen oireiden lisääntymisenä. Tämän asian tulee näkyä vielä vahvemmin myös OAJ:n työssä ja painopisteissä. Päättäjät on haastettava mukaan tähän keskusteluun. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta mm. erityisopetusuudistus kolmiportaisine tukineen on arvioitava uudelleen. On selvästi osoitettavissa, että uudistuksen tuloksena muu kuin opetustyö on opettajan työssä selvästi lisääntynyt. Palaveeraamista, suunnitelmia, kirjaamisia jne. Ryhmät ovat entisestään heterogeenistyneet eikä se ole vaikuttanut ryhmäkokoon pienentävästi. Tähän on saatava muutos.

Lomautukset
Perusopetuslaki ei mahdollista lomautuksia. Myös muussa opetuksessa lomautukset estävät keskeisten sisältöjen opettamisen, joka vaikuttaa opetuksen laatuun, jatko-opintokelpoisuuteen ja valmistuvien ammattitaitoon merkittävällä tavalla. Koulun toiminta sekoittuu pitkäksi aikaa lomautusten johdosta eikä edes saatavat säästöt ole läheskään sitä luokkaa, mitä usein luullaan. Useat yhteiskunnalliset tahot päättäjiä myöten ovat sitä mieltä, että lakiin tulisi saada  jonkinlainen vielä selkeämpi kirjaus, joka estäisi nykyisenkaltaiset lomautukset.

Opettajien, rehtoreiden ja koulujen perustehtävää on selkeytettävä
Koulujen perustehtävää tulee kirjastaa. Tänä päivänä koulut, kuten monet muutkin yhteiskunnan toiminnot ja yksiköt, joutuvat kohdentamaan resursseja ja vastaamaan sellaisista asioista, jotka ovat varsin kaukana koulun perustehtävästä ja siihen liittyvästä kehittämistyöstä. Meidän on haastettava yhteiskunta keskustelemaan siitä, mitä koululta voi oikeasti vaatia ja odottaa. Ja millä resursseilla.

Opetusalan henkilöstön oikeusturva
Opettajat ja rehtorit tekevät tänä päivänä töitä suurten paineiden ja ristiriitaisten odotusten sekamelskassa. Yhteiskunnan muuttuessa opettajien ja rehtoreiden oikeusturva työssä on selvästi heikentynyt. Tästä esimerkkinä voi mainita vaikkapa viime vuosien jotkut oikeuden päätökset, joissa opettajalta tai rehtorilta on vaadittu kohtuuttomuuksia oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Tarvitsemme uudenlaista lainsäädäntöä, joka selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja jonka avulla vältetään raskaita ja epäselviä oikeusprosesseja.

Henkilöstön jaksamisen tukeminen uudelle tasolle
Työtä tehdään tänä päivänä välillä jaksamisen äärirajoilla. Esimerkiksi laadukas ja hyvin toteutettu työnohjaus on yksi työkalu, jota käytetään vieläkin turhan vähän. Myös muut tukijärjestelmät tarvitsevat useissa kunnissa vielä vahvaa uudistustyötä. Tämä kehittämistyö on kaikkien etu. Erityisesti lomautuskunnissa opettajien ja rehtoreiden jaksaminen on ollut kohtuuttoman suurella koetuksella. OAJ:n työolobarometri selvitti tätäkin. Sen mukaan kunnioitus työnantajaa kohtaan on lomautuskunnissa selvästi laskenut ja sillä on ollut myös selkeä negatiivinen vaikutus työilmapiiriin. Kuten tiedämme, päättäjäthän eivät sitten kohtaa tätä todellisuutta arkityössä, jonka keskellä opet ja reksit elävät. Negatiiviset vaikutukset voivat heijastua vuosien päähän eteenpäin.

Johtamisen resurssit
Opettajalla ja rehtorilla on oikeus laadukkaaseen ja hyvää johtamiseen. Hyvä johtaminen tukee jokaista työssään ja luo yhteisiä pelisääntöjä. Se edellyttää myös oikein kohdennettuja ja riittäviä resursseja. Oikein kohdentaminen tarkoittaa kouluja, ei välihallintoa.

Talouden tukijärjestelmät kuntoon
Talousosaamista, siihen liittyvää johtamista ja talouden hallintaa on kehitettävä niin koulutuksen avulla kuin muulla tuella. Myös opettajankoulutuksessa tulisi olla kokonaisuuksia, jotka käsittelevät tätä asiaa. Liian usein vastuut, osaaminen ja koulutus eivät kohtaa. Lisäksi on muistettava, että opettajan ja rehtorin työn keskeinen ydin on pedagogiikka, opettaminen ja oppimisen ja kasvun tukeminen. Eli oppilas. Tämä unohtuu liian usein.